Kohti kevään valoa ja auringon lämpöä on jo mieli vaeltamassa hyvää vauhtia. Vaan tämä oleva talvi, jos mikä on opettanut kärsivällisyyttä sään suhteen. Konstikasta on ollut säänvaihtelut talven mittaan, että kenkien käytössä on pitänyt ottaa varman päälle – ihan sen varalta, että aamulla vastassa ollut lumisade on illan tullen muuttunut vesimössöksi ja aamun kenkävalinta ei toimi enää illan säässä. Musiikki on onneksi auttanut tässä kenkäsäätöjen keskellä omalla kohdalla, sillä lapsuuden koululauluna ollutta Kenkärokkia muistelemalla ei ole tullut tympeän tylsää tästä ”minkä aamu toi, sen ilta vei”-vuodenaikavaiheesta. 🙂
Noh, kalenteria seuraamalla vaikuttaa siltä, että kohti kevättä on askel otettu, kun tällä viikolla vaihtuu maaliskuu päivyriin. Hienoja asioita on tapahtunut musiikillisesti viime kuukausina – on tehty keikkoja ympäri maata ja vähän mertakin, kohdattu upeita ja rehtejä musiikinystäviä keikkapaikoilla, vaihdettu kuulumisia ja mietitty vakio-orkesterini Sävelpoikien kanssa yhdessä ohjelmisto useammalta kantilta kuhunkin tilanteeseen soveltuvaksi. Yleisöä palvelevaksi ja kutakin tilaisuutta kunnioittavaksi. KIITOS, kun olen saanut tutustua teihin ja oppia tätä polkua kulkemaan eteenpäin yhä vaan!
Lisäksi olen työstänyt useiden musiikin ammattilaisten kahta erilaista levyprojektia, joista toisesta singleni Puhu lisää ihana nainen lähtee omalle matkalleen tällä viikolla – toivon toiveikkain mielin, että kappale pääsee soimaan jollain valtakuntamme radiokanavista. Uskon vakaasti siihen, että hyvät asiat tapahtuvat aikanaan.
Tässä maaliskuussa on ilo ja kunnia olla mukana OI NIITÄ AIKOJA -konsertin tekemisessä kahdella paikkakunnalla sekä uutena, hieman jännittävänä haasteena esittää päähenkilöä säveltäjä-sanoittajamestari Unto Monosen elämästä kertovassa näytelmässä kolmella paikkakunnalla (kts. keikkakalenteri).
Nähdään taas ja hymyillään, kun tavataan!